Koiran kanssa Euroopan halki – Osa 2: Valmistautuminen

Lue edellinen kirjoitus täältä.

Ennen kuin koiran kanssa lähdetään matkalle, kannattaa koiran kanssa valmistautua mahdollisimman hyvin niihin tilanteisiin, joita saattaa tulla matkalla eteen. Näin matkasta tulee mahdollisimman stressitön ja helppo teille kummallekin.

Mitä aikaisemmin pääset aloittamaan, sen parempi.

Tein itse päätöksen matkasta vain kaksi kuukautta ennen lähtöä, joten aikaa ei ollut kovinkaan paljon. Sekin oli parempi kuin ei mitään, ja saimme yllättävän paljon aikaan.

Selvitä eri maiden vaatimukset

Jokaisella maalla on omat lainsäädäntönsä koirien suhteen, joten niihin kannattaa perehtyä ennen matkaa. Yllättävätkin rodut saattavat olla kiellettyjä tai muulla tavoin rajoitettuja. Myös hihnojen ja kuonokopan käyttöön liittyviin sääntöihin kannattaa perehtyä.

Selvitä myös, mitä koiran maahan tuomiseen vaaditaan (ja myös takaisin Suomeen tulemiseen). Esimerkiksi Ruotsiin mentäessä on tehtävä tullille ilmoitus koirasta; sen voi kuitenkin onneksi tehdä kätevästi etukäteen netissä. Lisäksi on tietysti vaatimuksia mm. passin, mikrosiruttamisen, rokotusten ja madotusten suhteen.

Kaikki terveyteen liittyvät asiat kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen matkaa. Jos koira joutuu menemään eläinlääkäriin juuri ennen matkustamista, se on sille vain turha ylimääräinen stressitekijä, joka vaikuttaa myös matkan aikana koettuun stressitasoon. Ideaalitilanteessa matkaa edeltävien päivien aikana kannattaa ottaa mahdollisimman rauhallisesti, ilman että koiraa stressataan turhaan.

Madottaminen oli sinänsä ongelma meille, koska olimme menossa ensin Norjaan ja sitten vasta useamman päivän jälkeen saapumassa Suomeen. Vaatimuksena molemmissa maissa on, että ekinokokkilääkitys on annettava 1-5 vuorokautta ennen maahan saapumista (eli jos Suomesta on matkustettu koiran kanssa ulkomaille, lääkitys on annettava myös ennen takaisin paluuta). Periaatteessa se tarkoitti sitä, että eläinlääkäriin olisi pitänyt mennä samana päivänä kun lähdimme Englannista, ja että jostakin ulkomailta olisi pitänyt löytää eläinlääkäriasema ennen Suomeen saapumista.

Jessie sai passin, rokotuksen ja madotukset hyvissä ajoin ennen matkaa. Jessie ei oikein tiedä mitä ajattelisi tästä.

Onneksi sain selville, että sekä Suomessa että Norjassa on sallittua käyttää ns. 28 vuorokauden sääntöä. Jessie sai kaksi kertaa heisimatolääkityksen 1-28 päivän välein toisistaan, ennen matkan aloittamista. Sen jälkeen se sai vapaasti matkustaa muissa maissa, ja mennä sekä Norjaan että Suomeen, kunhan se sai matkan päätteeksi taas heisimatolääkityksen. Sen ansiosta matka oli huomattavasti stressittömämpi, sekä itselleni että Jessielle, kun lääkitys voitiin hoitaa hyvissä ajoin, eikä eläinlääkäriin tarvinnut mennä matkan varrella.

Kannattaa kuitenkin ehdottomasti selvittää lainsäädäntöä näissä asioissa, eikä luottaa siihen mitä tässä kirjoitan, koska säännöt voivat muuttua, ja ne vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Iso-Britanniaan mentäessä ei voi soveltaa 28 päivän sääntöä.

Varmista, että koira ei katoa

Koskaan ei voi tietää, mitä matkalla tulee tapahtumaan, ja koira saattaa myös matkan aikana käyttäytyä eri tavalla kuin normaalisti. Se, että koira katoaa vieraassa maassa olisi vieläkin ikävämpää kuin kotiseudulla, joten sitä varten kannattaa varautua.

Mikrosiru taitaa olla yleisenä vaatimuksena matkustamiseen joka tapauksessa, mutta kannattaa myös varmistaa, että sen tiedot ovat ajan tasalla. Puhelinnumeroon voi olla hyvä laittaa myös maakoodi eteen varmuuden vuoksi.

Jos koiralla on jo jonkinlainen nimikyltti, jossa on yhteystietosi, kannattaa siihenkin päivittää puhelinnumeroon maakoodi. Jos koirallasi ei vielä ole nimikylttiä, sellainen kannattaa hankkia.

Joissakin maissa voi olla jopa vaatimuksena, että koiralla on aina kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot (kuten Iso-Britanniassa). Vaikka koira olisikin mikrosirutettu, voi kestää kauan aikaa, ennen kuin koira viedään jonnekin, missä siru voidaan lukea.

Jessiellä oli matkan aikana koko ajan päällä kaulapanta nimikyltteineen, myös sisätiloissa. Kun menimme ulos, kiinnitin monesti Jessien valjaat kaulapantaan lyhyellä lenkillä, siltä varalta että toinen niistä pettäisi. Paikoissa, joissa oli enemmän ihmisiä, Jessie kulki kaksipistekiinnityksellä. Tämä enimmäkseen siksi, että sitä olisi helpompi pitää lähellä ja kontrolloida tarvittaessa, mutta siitä oli myös se hyöty, että jos toinen lukoista olisi jostain syystä hajonnut, toinen olisi edelleen toiminut.

Jessiellä oli myös matkassa mukana kahdet valjaat ja kaksi hihnaa, siltä varalta että jokin niistä hajoaisi jostakin syystä. Tietysti varusteet myös tarkistettiin etukäteen, ettei niissä ole mitään vikaa.

Vapaana pitämistä kannattaa harkita tarkkaan; jos luoksetulo ei onnistu 100% varmuudella kotiympäristössä, ei sitä kannata riskeerata matkallakaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat esim. fleksi tai liina, silloin kun ollaan siihen soveltuvassa ympäristössä.

Kannattaa myös olla varovainen ovien kanssa, ettei koira pääse vahingossa luikahtamaan ulos. Tarvittaessa, jos teitä on useampi ihminen matkassa, voi toinen pitää koiraa kiinni tai tarjota sille jotain muuta tekemistä, sillä välin kun toinen lähtee ulos. Näin teimme Jessien kanssa esim. laivan hytissä.

Kuulostaa ehkä neuroottiselta, mutta mieluummin ainakin itse saan sen mielenrauhan, että koira on turvassa – siitäkin huolimatta ettei Jessie ole erityisen pakoaltis koira, ja sillä on luotettava luoksetulo.

Miten koiraa voidaan auttaa valmistautumaan

Matkan aikana tulee vastaan paljon tilanteita ja ympäristöjä, jotka eivät välttämättä ole koiralle tuttuja – tai ainakaan arkirutiinia. Jos aikaa on riittävästi ennen matkaa, kannattaa koiran kanssa totutella kaikkeen mahdolliseen, mitä matkalla saattaa tulla vastaan. On tärkeää kuitenkin, että aina edetään koiran tahtiin ilman, että sitä stressaa tai pelottaa, muuten näillä valmisteluilla on päinvastainen vaikutus ja koira alkaakin pelätä niitä entistä enemmän.

Jos koira on menossa lentokoneella, se isoin asia on varmastikin lentoboksiin tottuminen. Sitä kannattaa alkaa harjoitella aluksi niin, että boksin ovi on auki, ja vasta sitten ovi kiinni. Myös lentoboksin liikkeeseen voi totutella vähän kerrallaan. Voi myös olla ihan pohtimisen arvoista, voisiko koiraa vaikka viedä lentokentälle hengaamaan, että se tottuisi siihen ympäristöön. Tällöin tietysti kannattaa miettiä sellaista päivänaikaa, jolloin olisi vähemmän ihmisiä liikkellä, ja alussa käynneistä voidaan tehdä hyvinkin lyhyitä.

Jos koiran kanssa ollaan matkustamassa junalla tai bussilla (edes välillä) voidaan niihinkin totutella erikseen. Tässäkin voidaan aloittaa hiljaisista, rauhallisista ajankohdista ja ympäristöistä, ja mennä aluksi vaikka vain yksi pysäkinväli koiran kanssa.

Jos matka tehdään autolla, eikä koira ole tottunut pitkiin automatkoihin, sitäkin kannattaa harjoitella jossakin määrin, jos mahdollista. Kannattaa myös miettiä, missä koira tulee matkustamaan autossa; jos se on eri paikassa kuin yleensä, kannattaa se totuttaa siihen etukäteen. Voi myös olla hyvä idea harjoitella parkkeeratussa autossa odottelua ja rauhoittumista, sillä siihen saattaa tulla tarvetta.

Kannattaa myös miettiä kaikkia muita tilanteita, joihin koira saattaa joutua, ja harjoitella vähintäänkin jotain, mikä muistuttaa niitä. Jos koiran kanssa on tarkoitus mennä kahviloihin ja ravintoloihin, harjoittele sitä, ja opeta koiralle toivottu käyttäytymismalli näissä tilanteissa. Jos tarkoitus on liikkua vilkkaammilla paikoilla kuin yleensä, tai erilaisissa ympäristöissä kuin yleensä, sitäkin kannattaa harjoitella pikkuhiljaa koiran kanssa.

Liikaa ei kuitenkaan kannata tehdä, muuten koira ei todennäköisesti totu tilanteisiin. Kannattaa edetä askel kerrallaan, vaihe vaiheelta, ja ottaa huomioon millä tasolla koira on tällä hetkellä.

Jessien kanssa tiesin, että vaikeimpia asioita tulisivat olemaan laivamatka sekä ylipäänsä se, että ympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Tavoitteena oli, että välttäisimme liian vilkkaita paikkoja, mutta laivalla oli ainakin se mahdollisuus, että ihmisiä saattaisi olla runsaasti.

Laivamatkaa emme oikein pystyneet etukäteen harjoittelemaan; sen sijaan otin tavoitteeksi viedä Jessietä mahdollisimman erilaisiin, vaihteleviin ympäristöihin. Kävimme mm. parkkihallissa, jonka ajattelin muistuttavan jossakin määrin laivan pysäköintitilaa.

Kuten sanottu, Jessien kanssa oltiin aika lailla rutiinissa, jossa kävelimme enimmäkseen tuttuja reittejä, ja naapurustossa oli suhteellisen rauhallista. Eli tavoitteena oli hieman laajentaa Jessien mukavuusaluetta ennen matkaa.

En tehnyt mitään hullua, kuten vienyt sitä kaupungin keskustaan ruuhka-aikaan tai kävellyt sen kanssa tuntikausia päivittäin eri ympäristöissä. Seurauksena olisi toddennäköisesti ollut hyvin stressaantunut Jessie, joka olisi varmastikin alkanut rähistä hyvin herkästi ja pelätä tämäntyyppisiä ympäristöjä. Tarkoituksena oli löytää tasapaino; tehdä vain hieman enemmän kuin normaalisti, varmistaen kuitenkin, että Jessiellä olisi riittävästi aikaa palautua.

Aluksi menimme uusiin ympäristöihin vain parin-kolmen päivän välein. Riippui paikasta, miten kauan vietimme aikaa siellä. Jos koin, että tilanne oli Jessielle hieman haastava, saatoimme olla siellä jopa vain kymmenisen minuuttia. Ja kun sanon, että se oli haastavaa, tarkoitan, että Jessie oli ehkä hieman valppaampi kuin normaalisti, tai se ei reagoinut mitenkään ihmeellisesti mutta tiesin, että tilanteessa oli paljon ärsykkeitä jotka olivat sille haastavia. En siis antanut tilanteen ikinä mennä siihen pisteeseen, että Jessie olisi oikeasti pelännyt tai ollut ahdistunut; tavoitteena oli aina, että tilanteista jäisi Jessielle positiivinen mielleyhtymä.

Vaikka tarkoituksena ei matkan aikana ollutkaan käydä kahviloissa, se oli silti hyvää harjoitusta vähän vilkkaammista paikoista ja erilaisista ympäristöistä.

Pikkuhiljaa Jessien sietokyky kasvoi, ja koin että voisimme mennä uuteen paikkaan päivittäin. Silti pidin silmällä Jessien stressitasoa; jos tuntui siltä, että kaikki alkoi olla sille vähän liikaa, pidettiin silloin taukopäivä tai useampi. Tärkeää oli tosiaan varhaisten, lievien merkkien huomaaminen; en aikonut odottaa, että Jessie pääsisi siihen pisteeseen, että se on kauhuissaan tai rähisee kaikille vastaantulijoille, vaan jos se näytti jonkinlaisia merkkejä siitä, että nyt hieman stressaa, niin sitten otettiin rauhallisemmin.

Kävimme Jessien kanssa mm. parkkihalleissa, ulkona olevissa kauppakeskuksissa, kahviloissa, kaupoissa joihin saa viedä koiria, keskustassa, parkkipaikoilla, puistoissa, ja niin edespäin. Vilkkaampiin ympräistöihin yleensä rauhallisempaan aikaan. Pidin huolen siitä, että keskityimme yhteen asiaan kerrallaan; joko uuteen ympäristöön tai ihmisvilinään. Eli jos olimme tutustumassa uuteen erikoiseen ympäristöön, halusin varmistaa että siellä olisi mahdollisimman rauhallista – ja jos totuttelimme suureen määrään ihmisiä, varmistin että ympäristö oli ennestään tuttu.

Tarkoituksena oli tavallaan ”ylikouluttaa” Jessie. Eli vaikka tarkoituksena ei matkalla ollut käydä näin haastavissa paikoissa, eikä ainakaan näin usein, niin Jessie olisi ainakin valmis kaikkeen. Matkalla pienetkin asiat voivat vaikuttaa koiraan paljon voimakkaammin kuin normaalisti, joten oli tärkeää, että Jessie oli valmis lähes mihin tahansa.

Meillä oli tosiaan vain kaksi kuukautta aikaa, joten olisin mielelläni tehnyt vielä paljon enemmän, mutta aika loppui kesken. Uskon kuitenkin, että näistäkin harjoituksista oli jo aika paljon apua; jos olisimme menneet suoraan normilenkeiltä tälle matkalle, olisi Jessien sopeutuminen ollut todennäköisesti paljon vaikeampaa.

Mitä taitoja koiralle kannattaa opettaa etukäteen?

Mitä enemmän taitoja ja käskyjä koira osaa etukäteen, sen parempi. Näitä taitoja kannattaa vahvistaa myös ennen matkaa mahdollisimman paljon, että ne olisivat tuoreena koiran mielessä. Kannattaa miettiä, mistä taidoista voisi olla hyötyä matkalla. Tämä riippuu tietysti koirasta ja siitä, mitä kaikkea matkalla tulee eteen, mutta tässä on joitain yleispäteviä ideoita:

Kuonokoppa

Tämä ei ehkä kaikille tule heti mieleen, mutta kuonokopan käyttö voi joissakin paikoissa olla jopa pakollista (kuten esimerkiksi joillakin laivoilla tai lautoilla). Kannattaa siis varmuuden vuoksi opettaa koira rakastamaan kuonokopan käyttöä, ettei käy niin että jossain vaiheessa koiralle pitääkin laittaa kuonokoppa yllättäen, mikä saattaa aiheuttaa koiralle aivan turhaa stressiä.

Erityisesti jos koirasi on pelokas tai reaktiivinen tai käyttäytyy joskus aggressiivisesti, voi kuonokopan käyttö olla hyvä idea joissakin tilanteissa. Vaikka koira ei olisi koskaan purrut ketään, se voi olla matkalla stressaantuneempi ja reagoida eri tavalla kuin normaalisti. Erityisesti ympäristöissä ja tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä tai koiria, voi kuonokoppa olla todella hyödyllinen.

Jotta koira ei kokisi kuonokoppaa ikävänä asiana, se kannattaa totuttaa sen käyttöön positiivisella tavalla. Olen kirjoittanut tänne aiheesta lisää.

Jessiellä oli jo kuonokoppa, mutta sitä ei juurikaan käytetty eläinlääkärikäyntejä lukuunottamatta – ja silloinkin se oli päällä vain hetken. Tiesin jo, että haluasin käyttää laivalla varmuuden vuoksi kuonokoppaa, koska siellä tulisi olemaan ahtaat tilat ja runsaasti ihmisiä ja koiria lähietäisyydellä. Ympäristö tulisi olemaan myös hyvin uusi ja erilainen.

Vasta laivan hyttiin päästyäni sain tietää, että kuonokopan käyttö on pakollista kaikille koirille yleisissä tiloissa. Tästä ei mitenkään oltu ilmoitettu etukäteen. Olin kuitenkin entistäkin iloisempi, että kuonokoppa oli mukana ja sitä oli harjoiteltu.

Koska kuonokopan käyttö oli aiemmin jäänyt vähän vähemmälle, se oli yksi tärkeimmistä projekteista ennen matkaa. Aloin harjoitella sitä Jessien kanssa kävelyllä, aina positiivisissa ja rennoissa ympäristöissä. Pikkuhiljaa pidensin aikaa, jonka kuonokoppa oli päällä.

Tarpeiden tekeminen käskystä

Tästä on erityisesti hyötyä laivalla matkustaessa. On todella hyödyllistä, jos koiran saa menemään tarpeilleen juuri ennen laivaan nousemista, siltä varalta että se ei haluakaan laivassa tehdä tarpeitaan.

Jessie onneksi osasi tämän jo, mutta jos se ei olisi osannut, olisin ehdottomasti opettanut sen sille.

Vierellä tai takana seuraaminen

Vierellä nätisti käveleminen on tietysti taito, joka jokaisen koiran olisi hyvä osata, mutta matkalla siitä voi olla erityisesti hyötyä. Vaikka koirasi ei osaisi kävellä koko lenkkiä vetämättä, kannattaa se ainakin opettaa vihjesanasta seuraamaan sivulla, että voit tarvittaessa saada sen lähemmäs itseäsi. Tämä on hyödyllistä mm. vilkkaammilla paikoilla ja ahtaissa tiloissa, kuten juurikin laivalla.

Koiran opettaminen kävelemään takanasi voi olla myös hyödyllinen taito niihin tilanteisiin, joissa tilaa on erityisen vähän.

Vaikka koirasi osaisikin nämä taidot jo, niitä kannattaa ennen matkaa tosiaan vahvistaa entisestään ja harjoitella monenlaisissa tilanteissa.

Luoksetulo

Tämä kannattaa olla harjoiteltuna siitäkin huolimatta, vaikka et aikoisikaan pitää koiraasi vapaana. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, ja vähintäänkin olisi hyvä, että koiralla on hätätapauksia varten ehdottoman varma luoksetulo. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, miten tällaisen voi opettaa.

Omalla pedillä nukkuminen ja rauhoittuminen

Jessien peti kulki mukana kaikkialla, tässä yksi Airbnb-paikoista.

Kaikissa paikoissa koiran ei ole sallittua päästä sohvalle tai sänkyyn. Jos koirasi saa kotona normaalisti nukkua missä tahansa, voi olla hyvä opettaa sille etukäteen, missä on kannattavaa levätä. Varmista, että koiralla on mahdollisimman mukava peti, josta koirakin tykkää, ja joka on helppo ottaa mukaan matkalle. Matkahäkki on myös yksi vaihtoehto.

Omalla pedillä makoilua kannattaa alkaa vahvistaa jo kotioloissa, että siitä tulisi koiralle entistäkin houkuttelevampi paikka. Voit myös opettaa koiran menemään omaan petiinsä pyynnöstä, jolloin voit kätevästi käyttää vihjesanaa sen sijaan että koiraa tarvitsisi jatkuvasti olla kieltämässä sellaisesta, mitä se on tottunut aiemmin tekemään. Kun oma peti on mahdollisimman kiva juttu, helpottuu sen käyttäminen matkallakin.

Oma paikka on yleisestikin ottaen todella tärkeä asia matkalla, että koira saisi omaa rauhaa sitä tarvitessaan, varsinkin kun se tulee todennäköisesti olemaan aika uupunut kaikesta matkustelusta.

Erilaiset taidot

On paljon muitakin temppuja ja taitoja, joista voi olla hyötyä matkalla, esimerkiksi tarjoamaan koiralle jotakin mihin keskittyä hieman haastavammissa tilanteissa. Täyskäännös voi olla kätevä tilanteisiin, joissa on päästävä pois jostain koiraa stressaavasta tilanteesta. Jos sitä on harjoiteltu etukäteen ja koiraa on palkittu toiseen suuntaan kääntymisestä kanssasi, se muuttuu paljon helpommaksi taidoksi tositilanteissa. Käden koskettaminen kuonolla voi olla myös kätevä temppu, samoin vaikka tassun antaminen, vilkuttaminen, ympyrän pyörähtäminen – mitkä tahansa temput, jotka tuovat koiralle iloa.

Mitä enemmän näitä temppuja ja taitoja harjoitellaan rennoissa, iloisissa tilanteissa, sitä tehokkaammin niitä voidaan myöhemmin käyttää myös vähän haastavammissa tilanteissa, koska niihin on jo ladattu niin paljon positiivista arvoa.

Mitä kannattaa pakata mukaan?

Riippuu tietysti hyvin paljon koirasta ja matkan laadusta, mitä mukaan kannattaa ottaa, mutta tässä on muutama tärkeä asia, jotka on hyvä muistaa:

PALJON herkkuja (ja tietysti ruokaa)

Kaikkein ikävintä on, jos namit loppuvat yhtäkkiä. Ota siis niitä mukaan huomattavan paljon enemmän kuin luulet tarvitsevasi. Kannattaa myös ottaa mukaan erilaisia vaihteohtoja ja miettiä, mitä on helpointa kuljettaa mukana ja käyttää. Jääkaapissa tai pakastimessa säilytettävät tuotteet eivät ole kovin toimivia ratkaisuja matkalla, joten voi olla että on löydettävä uusia herkkuvaihtoehtoja. Ne kannattaa tietysti testata ennen matkaa.

Kannattaa myös ottaa mukaan jotakin erityisen hyvää sellaisiin tilanteisiin, joissa koiralla on ehkä erityisen haastavaa. Esimerkiksi tuubista syötettävä maksapasteija-tyyppinen herkku voi olla hyvä koiralle haastaviin tilanteisiin, joissa sitä pitää vaikkapa harhauttaa tai kuljettaa paikasta toiseen.

Pidempikestoisia herkkuja ja aktivointileluja

On hyvä tarjota koiralle matkalla pitkäaikaista tekemistä, joka auttaa koiraa rauhoittumaan ja palautumaan. Esimerkiksi järsittävät herkut tai kongit voivat olla hyviä vaihtoehtoja.

Lisäksi tällaiset tuotteet voivat pelastaa hyvinkin monen tilanteen. Otin esim. Jessielle aina autoon mukaan useamman täytetyn kongin tai muun vastaavan pureskeltavan tai nuoltavan aktivointilelun, sekä erilaisia järsittäviä herkkuja. Ne olivat koko ajan helposti saatavilla, että kaverini voisi helposti heittää yhden niistä Jessielle, jos tilanne niin vaati.

Niistä oli aivan mieletön apu erilaisissa tilanteissa, kuten silloin, kun pysähdyimme juttelemaan laivan lipuntarkastajalle tai rajatarkastuksessa poliisille . En halunnut jäädä odottelemaan, miten Jessie reagoisi näissä tilanteissa, vaan mieluummin tarjosin sille jotakin muuta tekemistä, ettei se turhaan stressannut.

Näistä harhautuskeinoista oli paljon hyötyä myös odottaessamme autossa laivan autokannella, samalla kun ihmisiä ja koiria liikkui auton ympärillä, sekä myös hytissä ollessamme, kun ulkoa kuului erilaisia ääniä.

Leluja

On hydöyllistä, jos mukana on vähintään yksi koiralle tuttu lelu. Joskus voi myös olla hyvä idea hankkia matkaa varten kokonaan upouusi lelu – tai useampi – ja säästää se sellaiseen hetkeen, kun koira ehkä tarvitsee harhautusta. Uusilla leluilla on usein entistäkin enemmän arvoa.

Kuljetin aina matkan aikana taskussani pikkuista yksisarvis-vinkulelua. Jessie rakastaa vinkuleluja, ja tiesin että jo pelkästään vinguttamalla lelua voisin saada Jessien huomion tarvittaessa. Vinkulelulle ei kuitenkaan missään vaiheessa onneksi tullut tarvetta, ja Jessie sai sen lopulta matkan päätteeksi.

Muuta muistettavaa:

  • Oma peti tai matkahäkki
  • Vesikuppi ja -pulloja
  • Varahihna ja panta/valjaat
  • Kuonokoppa
  • Pyyhe
  • Punkkipihdit
  • Ensiapupakkaus
  • Lemmikkieläinpassi

Näitä varmasti on enemmänkin, mutta tässä nyt ainakin muutamia ideoita.

Seuraavassa osassa käyn läpi, mitä kaikkea on hyvä pitää mielessä matkan aikana, että se onnistuisi sujuvasti. 🙂

One thought on “Koiran kanssa Euroopan halki – Osa 2: Valmistautuminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: